sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Pohjanoteeraus

Harrastan yhdistystoimintaa lapsiperheiden parissa. Meillä on yhdistyksellä oma tila, jossa järjestetään mm. erilaisia vertaistukiryhmiä ja perhekahviloita. Sain kuitenkin havahtua eräänä päivänä perhekahvilassamme järkyttävään teekatastrofiin. Nappasin nimittäin mukiini lillumaan satunnaisesti jonkin teepussin, ajatellen että samapa tuo minkä ottaa, kun kaikki maistuvat kutakuinkin samalta. Kuinka väärässä olinkaan, törmäsin uuteen inhokkiin.


Pussiteetä, merkiltään Pirkka ja sisällöltään vihreää chai-teetä. Kyllä, tällaista todella on olemassa. Maultaan jotain niin järkyttävää teemaailmassa, etten tiedä kehtaako sitä edes teeksi sanoa. Liekö sanomattakin selvää, etten todellakaan juonut mukia tyhjäksi.

Kirjoitan tosi harvoin sellaisista teelaaduista, joista en ole tykännyt. Mutta tämä oli jotenkin niin kauheaa, että oli suorastaan pakko kirjoittaa. Ihan siis varoituksen sanana, jos tätä joskus tulee vastaan, niin en suosittele edes maistamaan.

Tämän jälkeen olen pitänyt huolen, että jos ostan yhdistyksemme tilaan teetä, se on jotain niitä peruslaatuisia pusseja, joita ei sentään isosti tarvitse hävetä. Lisäksi ostin pari pussia ihan perusmustaa ja -vihreää irtoteetä. Kyseessä on kuitenkin sellainen paikka, jossa hengailen lasten kanssa jos en jatkuvasti, niin kuitenkin joka viikko. Eipä tee mieli jatkuvasti mitään kuravettä juoda. Nuo irtoteet jemmasinkin paikan päälle itseäni varten ja haudutan niistä aina omat teeni. Veinpä myös vanhan teekeittimeni paikalle ja usein keitän sillä koko pannun teetä, mutta harvemmin siitä kukaan muu ottaa. 

Yksi iso ilonaihe teetä juodessa on kyllä nätit mukit ja sellaisia yhdistyksemme kaapeista onneksi löytyy! Olen ihastunut näihin söpöihin keijumukeihin. <3 Maistuu se tavallinenkin tee ihan hiukan paremmalta, kun on muki kohdillaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti