maanantai 13. tammikuuta 2014

Kokeilussa maustamattomia mustia teelaatuja

Mandragoran tilauksessani oli myös mustan teen kokeilupakkaus, jossa oli maisteltavaksi kuutta erilaista maustamatonta mustaa teetä. Lisäksi olin tilannut paketin Keemunia ja Assamia. Joskus aikaisemmin olisi voinut olla vaikea käsittää mitä eroa on maustamattomilla mustilla teelaaduilla ja eikö ne mahda kaikki maistua ihan samalta. Nyt kuitenkin odotin mielenkiinnolla, mistä mahtaa tulla oma suosikkini. Monet näistä teelaaduista ansaitsisivat oikeastaan ihan kunnon esittelyt ja tarkemmat kuvaukset. Tässä tulee nyt kuvailtua kaikki melko lyhyesti.

Keemun eli Qimen on Kiinan kuuluisinta mustaa teetä. Tämän teen sanotaan olevan väriltään vahva ja maultaan mieto ja hennosti savuinen. Tässä teessä kuvaus on kyllä kohdallaan. Tumma väri antaa olettaa teen olevan vahvaa, mutta maku yllättää positiivisesti. Maku on miellyttävä, savuisuutta on sopivan vähän. Jostain syystä tätä teetä juodessa tuli sellainen olo, että salmiakki voisi sopia tämän kanssa... Ensimmäisellä kerralla haudutin vahingossa turhankin pitkään, mutta tämä tee ei tuntunut siitä kärsivän. Maku oli vahvempi, mutta ei ollenkaan kitkerä.

Kuvaaminen pääsi unohtumaan, joten
kuvatuksi tuli vain viimeisenä avattu
Assam Hattialli.
Assam Hattialli TGFOP First Flush on saanut nimensä teetarhan lähistöllä olevilta elefanteilta, assamin kielellä Hatti Alli tarkoittaa elefanttien reittiä. Maun sanotaan olevan tasapainoinen, rikas ja maltainen, jossa on myös hunajaa ja karamellia. Tuoksu on muihin maustamattomiin mustiin verrattuna erilainen, hyvinkin maanläheinen, kuitenkin erilainen kuin pu'erhissa. Maku on tasaisen voimakas, maltainen kuvaa tätä erittäin hyvin. Tämä ei ole ollenkaan pistävä tai kirkerä, jälkimaussa on kyllä vähän karvautta. Maku on tuttu ja turvallinen, tätä olen juonut ennenkin, tosin en irtoteenä. Mieleeni tuli kylässä muutaman kerran juomani teetikku. Makunystyräni muistivat oikein, teetikku oli juurikin assamia. Mutta kyllä tämä irtotee on huomattavasti maukkaampi.

Black Cloud eli Ukkospilvi on spiraalin muotoon käärittyjä teelehtiä Yunnanista. Teelehdet ovat tummaa ja kultaa, juoma on melko tumman värinen. Tuoksu on hieman hunajainen eikä ollenkaan kitkerä, maku on täyteläinen ja miellyttävä. Tässä on oikein hyvä tee, mutta jotenkin koin hankalaksi löytää mitään kuvailevia sanoja. Pyysin myös mieheni maistamaan tätä ja kertomaan miltä tee hänen mielestään maistuu. Vastaus oli: Maistuu mustalta teeltä. Juuri tältä mustan teen pitäisikin maistua.

Nepal Maharajah Hill SFTGFOP1 CL on vuonna 2009 perustetulta teetarhalta Nepalista. Alueen puhtaus, usvat ja kylmä ilmasto antavat teelle makunsa. Maun sanotaan olevan kermaisen pehmeä ja jälkimaussa karamellimaisia ja pähkinäisiä sävyjä. Tämä on mukavan mieto ja pehmeän makuinen tee, joka ei kylläkään aiheuta mitään suurempia tunteita mihinkään suuntaan.

Darjeeling Noble SFTGFOP1 First Flush on erittäin arvostettua teetä, jonka maun sanotaan olevan hienostunut, täyteläinen ja viipyilevä. Tuoksu on sama, kuin muissakin maistamissani Darjeelingeissa. Juoman väri on huomattavasti muita mustia teelaatuja vaaleampi, samoin maku poikkeaa huomattavastsi muista. Tämä tee tuo veden kielelle, jälkimaussa on hieman kitkeryyttä (joka kyllä saattaa johtua myös huolimattomasta hauduttajasta). Olen kyllä sen verran tottumaton teenmaistaja, että en juuri huomaa eroa tämän ja aiemmin juomieni Darjeelingien välillä.

Ceylon Adam's View on saanut nimensa lähellä sijaitsevien Adam's Peak vuorten mukaan. Teelehdet on kääritty perinteiseen tapaan pieniksi palloiksi. Maun sanotaan olevan parhaimmillaan makea, jossa on havaittavissa litsiä ja toffeeta. Juoman väri on kaunis kuparinruskea. Teen tuoksu on niin tavanomaisen mustan teen, kuin olla voi. Myös maultaan tämä on hyvinkin tutunoloinen ja tavallinen musta tee. Oikeastaan tästä tulee vähän mieleen Liptonin musta tee, mahtaakohan se olla Ceylonia...?

Pu'erh irtotee on kokeilupakkauksen ainoa luomutee. Pu'erhit eivät yleensä ole olleet mieleeni juuri sen niille ominaisen maanläheisen maun takia. Tässäkin teessä tuoksu oli tutun maanläheinen, eikä se oikein houkutellut maistamaan. Yllättäen maku ei ollutkaan niin tunkkainen, mitä odotin. Se maanläheinen maku tässä teessä oli jotenkin raikkaampi ja maku miellyttävämpi, kuin muissa maistamissani maustamattomissa pu'erheissä. Ei tämä silti mikään suosikkini ole, mutta kyllä tätä toisenkin kerran voisin juoda.

Yunnan Black Mao Feng tulikin esiteltyä jo aiemmin. Tässä on tämänhetkinen ehdoton suosikkini maustamatonta mustaa teetä!

Mao Fengin jälkeen eniten mieleeni oli Ukkospilvi, joka sekin siis on Yunnanista. Kolmanneksi eniten näistä pidin Assam Hattiallista. Mielenkiintoista huomata, miten useampikin tee maistui mielestäni juuri siltä, miltä mustan teen odottaisikin maistuvan. Silti teet olivat keskenään erilaisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti